Yleisimmät vatsavaivat ja niiden hoito
Vatsavaivoja on olemassa jos jonkinlaisia, mutta ei haittaa, sillä niihin kaikkiin on luvassa hyvää hoitoa. Tilastojen mukaan suunnilleen joka viides suomalainen kärsii jonkinasteisista vatsavaivoista. Ummetus, ärtyvän suolen oireyhtymä, Crohnin tauti, ruokatorven refluksitauti ja laktoosi-intoleranssi ovat yleisimmät vatsavaivoja aiheuttavat sairaudet. Vatsavaivoja aiheuttavat myös koko yleiskuntoa rapauttavat syöpäsairaudet, kuten vatsasyöpä, paksusuolen syöpä ja peräsuolen syöpä. Vatsavaivat ja niiden takana oleva mahdollinen sairaus selvitetään aina laboratoriokokeiden ja kuvantamistutkimusten avulla.
Gastroskopia
Tarkoittaa mahalaukun tähystystä, eli tutkimusta, jossa lääkäri tutkii henkilön maha-suolikanavan sisältöä. Tutkimuksessa tutkittava henkilö makaa vasemmalla kyljellään ja lääkäri vie ruokatorveen suun kautta kameralla varustetun taipuisan tähystimen.
Kolonoskopia
Kolonoskopia tarkoittaa paksusuolen tähystystä, jossa taipuisan tähystimen avulla edetään peräsuolen ja peräaukon kautta paksusuoleen ja sen jälkeen ohutsuolen loppuosaan. Tähystyksiä tekevät vatsaelinsairauksiin perehtyneet alan erikoislääkärit, eli gastroenterologit ja gastrokirurgit. Gastrokirurgit suorittavat myös leikkaushoitoja.
Lääkärin vastaanotolle kannattaa mennä heti, jos vatsavaivat ovat toistuvia, esimerkiksi lähes päivittäinen ummetus, ripuli, kovat vatsakivut ja erityisesti veriulosteet ovat selkeä merkki, että elimistössä ei kaikki ole hyvin. Gastro- ja kolonoskopiaan sekä ultraääni- että tietokonetomografiatutkimuksiin saa lähetteen keneltä tahansa yleislääkäriltä.
Tähystystutkimuksiin valmistautuminen
Vatsaelinsairauksia voidaan hoitaa myös ravintoterapeutin antaman ravintoneuvonnan avulla. Sairauden aktiivisuudesta riippuen lääkäri voi määrätä joko määräaikaisen tai pysyvän lääkehoidon. Jos päädytään leikkaushoitoon, sen määrittelee ja suorittaa aina gastrokirurgi.
- Gastroskopiaan, eli suun kautta tehtävään mahalaukun tähystykseen menee aikaa noin 12–20 minuuttia. Ennen tutkimusta ollaan syömättä ja tutkimus ei ole kovinkaan kivulias. Tutkittava voi halutessaan pyytää puudutuksen tai hänet voidaan nukuttaa tutkimuksen ajaksi. Jos tutkittava henkilö nukutetaan, hän ei saa ajaa autoa samana päivänä, joten saattaja on välttämätön.
- Kolonoskopiaa, eli paksusuolen tutkimusta jännitetään usein etukäteen aivan turhaan. Monet tutkimuksen läpikäyneet henkilöt kuvailevat tutkimusta kuin hieman normaalia kovemmaksi vatsakivuksi. Tutkimusta ei siis koskaan kannata pelätä, sillä gastroskopian tapaan tutkimukseen tuleva henkilö saa halutessaan puudutteen tai nukutuksen. Suurimmalla osalla potilaista molemmat tutkimukset sujuvat todella hyvin, mutta pienellä osalla potilaista kolonoskopia saattaa aiheuttaa joitakin komplikaatioita henkilön taudinkuvasta johtuen.
Tutkimusten jälkeen
Tutkittavana oleva henkilö saa kuulla heti tutkimuksen jälkeen mahdollisista löydöksistä. Lääkäri pyytää potilaan istumaan ja kertoo tai näyttää potilaalle tietokoneelta kameran ottamat kuvat. Lääkäri kertoo löydöksistä ja siitä mitä ne tarkoittivat sekä diagnosoidaanko tutkivalle henkilölle jokin uusi sairaus. Jos lääkäri otti koepaloja tutkittavasta henkilöstä, ne lähetetään yleisesti patologian laitokselle tutkittaviksi. Koepalavastausten saaminen kestää noin 4–6 viikon ajan. Vatsa voi tuntua aralta ja turvonneen tuntuiselta tutkimuksen jälkeen, sillä tutkittavan henkilön suoleen on puhallettu hiilidioksidia. Oireet poistuvat henkilöstä riippuen muutaman tunnin kuluttua tähystyksestä. Tähystyksen jälkeen potilas saa syödä ja juoda normaalisti jo samana päivänä.